Reissaajan ruokahävikki: mätätkö vai mietitkö?
Uutiset ja klikkiotsikot huutavat maailman tuhoa ja osoittavat syyllistävällä sormellaan maailman poliitikkoja ja suuryrityksiä. Ja varmasti poliittiset päättäjät ja yritysten johto voivatkin saada kerralla aikaan suuria muutoksia, mutta kenenkään meistä ei sovi unohtaa vanhaa totuutta, että pienistä puroista syntyy isot virrat. Eli jos moni tekee pieniä tekoja, on niiden yhteisvaikutus suuri. Syöminen ja syömättä jättäminen on yksi näitä pieniä yksilöllisiä tekoja, joilla on suuri maailmanlaajuinen vaikutus: joka vuosi arviolta 1,3 miljardia tonnia ruokaa päätyy hukkaan tai hävikkiin, mikä vastaa noin yhtä kolmasosaa tai jopa puolta maailmassa ihmisravinnoksi tuotetusta ruoasta (uef 1.11.2019).
Arki on usein hektistä ja kuluttavaa, ja vastapainoksi tarvitaan lepoa ja rentoutusta sekä elämyksiä. Moni pääsee arjesta irti helpommin, jos jättää tutut ympyrät taakseen ja vaihtaa maisemaa. Mutta seuraako maisemanvaihdostakin maailman tuho? Ympäristöahdistusta voi onneksi nykyään helpottaa monin keinoin myös lomalla, lähtien niistä pienistä valinnoista kuten matkakohteesta, kulkuneuvoista, ruokavalinnoista, miten jätteensä lajittelee ja kauanko tulee lutrattua suihkussa. Moni suomalaisista syö ja kuluttaa arjessaan järkevästi ja ehkä jopa toteuttaa sisäistä marttaansa ja taikoo uusia makuelämyksiä eilisen tähteistä. Tai ainakin käy ruokakaupassa ostoslistan kanssa ja ostaa vain sitä mitä tarvitsee.
Ja sitten tulee loma… Ja kaikki hyvät arjen tavat ja tottumukset unohtuvat, kun yltäkylläisyys vyöryy silmien eteen. Loppuvuodesta uutisoitiin suomalaisen hotellin aamiaisravintolan keittiöpäällikön havainnoista, joiden mukaan esim. ”yhtenä päivänä keittiöstä jäi aamiaisen buffet-pöydistä ja valmistuksesta hävikkiä noin 3,5 kiloa ja lautashävikkiä syntyi samana päivänä noin 43 kiloa.” (yle.fi 22.10.2019)
Myös Itä-Suomen yliopiston mukaan (1.11.2019) ”ruokahävikki on hotelli- ja ravintola-alalla suurin yksittäinen hävikin muoto. Onneksi myös matkailualalta löytyy jo nyt fiksuja yrityksiä, jotka ovat onnistuneet vähentämään ruokahävikkiään ja jopa tekemään siitä kilpailuedun. Ei kuitenkaan riitä, että vain virallinen matkailuala osallistuu ruokahävikin vähentämistalkoisiin, vaan mukaan on saatava kaikki toimijat.” Omenalla haluammekin haastaa kaikki asiakkaamme mukaan näihin talkoisiin. Meidän filosofiaamme on alusta alkaen ollut, että ”maksa vain siitä mitä tarvitset”, eikä meillä ole aamiais- tai muita ravintoloita, joissa syntyy ruokahävikin lisäksi myös energiahävikkiä, kun puolityhjiä tiloja pitää mm. lämmittää, viilentää ja valaista. Meillä huonehinnassa ei ole mitään muuta kuin se huoneen hinta, jokainen voi sitten itse miettiä, missä syö, mitä ja miten paljon. Hakeeko haluamansa eväät lähikaupasta ja syö huoneessa silloin, kun huvittaa, vai syökö aamiaisensa kumppanikahvilassa vai meneekö ehkä kaupungin kehutuimmalle brunssille siihen vähän matkan päähän. Me uskomme, että kun aamiaisella on selkeä hinta (eikä sitä ole piilotettu huoneen hintaan sisään), asiakkaamme myös miettivät, mitä tekee mieli ja syövät juuri sitä, juuri sen verran kuin vatsa vetää – eikä varmuuden vuoksi vähän sitä sun tätä, kun sitä kerran on ”ilmaiseksi” tarjolla. Omenassa on nykyään omien eväiden syöjille tarjolla myös toinen puhdasta hävikkiä helpottava arkinen esine, eli biojätepussi – jos vaikka se eväsleipä olikin liian suuri, ei sitä jämää tarvitse heittää sekajätteeseen lisäämään kaatopaikan metaanipäästöjä, vaan sen voi lajitella erikseen biopussiin, jonka siivoojat sitten vievät kiinteistön biojäteastiaan.
Tee siis pieni ympäristöteko: mieti mitä ja miten paljon syöt, myös reissun päällä ollessasi. Muista seuraavalla lomalla sekin, että usein lautasannos on myös terveellisyyden kannalta mietitty ravitseva kokonaisuus. Ja melko varmasti myös kuvauksellisempi kuin se mättölautanen täynnä sitä sun tätä.
Tehdään matkailusta vastuullisempaa yhdessä tekemällä parempia valintoja.
Kati Niemelä
Toimitusjohtaja
Omena Hotellit Oy
